Myin tori.fi:ssä imurini. Elin sen kanssa 15 vuotta Oulun Välkkylästä Helsingin Roihuvuoreen asti ja oli aivan best. Myytyäni sen tulin ajatelleeksi, että täytyy loppusiivous tehdä naapurin imurilla.
Kannoin Tampereen yliopiston pääsykoekirjoja pakuihin yhdeksän vuotta. Kalliossa ne pakattiin ekan kerran. Nyt, kuka haluaa täyteen alleviivattuja kymmenen vuotta vanhoja musiikintutkimuksen opaskirjoja? En ole avannut kirjoja yli viiteen vuoteen, mutta on tuntunut että olen niille jotain velkaa.
Heitin paperinkeräykseen.
Ostin Ikeasta 17-vuotiaana vessaan roskiksen. Välkkylän tornitalojen alakerran biljardibaari piti turvallista meteliä viikonloppuisin. Pääsin nelivitoseen keikalle isoveljien kanssa serkun papereilla.
Valkoinen päältä avattava muovikuutio näki tänään varaston valon Itiksen Kierrätyskeskuksessa.
Vihlaisi vähän.
Miten monta kertaa voi saada uuden alun yhdessä elämässä?
22-vuotiaana ostin Lissabonissa seitsemät kengät kuudessa kuukaudessa. Yhdet niistä olivat työkenkinä Tampereen kauppahallin luomupuodissa kesällä 2012, viimeiset niistä annoin sunnuntaina pois. Muista en muista oikein mitään.
Entisen sulhon kirjoittaman kirjan pukkaan pulloon ja lähetän laineilleen Marjaniemenrannasta.
Kuvan, jossa soitan punaisessa samettimekossa viulua alle kouluikäisenä sinisissä sydänkehyksissä,
säilytän.