Saakeli, että kesti pitkään keksiä mistä tänään kirjoittaisin. Daft Punkin kaikki levyt -projektini on kesken, joten siitä ei ole vielä mitään kerrottavaa. On kuitenkin tiistai, joten kirjoitettava on. Ajattelen usein Paula Vesalan suusta kuulemaani fraasia kyllä sieltä jotain paskaa aina tulee.
Ja tänään ei edes tule mitään paskaa, vaan ihan helvetin hyviä musasuosituksia!
Päätin, että tämä aloittaa myös Kuukauden soittolista -sarja blogiin. Linkit kappaleisiin kappaleiden nimissä (jos ne ei toimi, ilmoittakaa joku pliis!).
Aloin tehdä klassisen musiikin soittolistaa, mutta olen viime aikoina kuunnellut paljon Harry Stylesin Fine Line -levyä ja Seinabo Sein Words-biisiä repeatilla töiden taustalla. Nick Draken Pink Moon sopii tähän tarkoitukseen myös – olen kirjoittanut suurimman osan näistä postauksista sen tahdissa. Drake ei vaadi mitään. Michael Kiwanukan uusin levy KIWANUKA on kans kampetta, kuten sanotaan. Jos valitset siltä yhden biisin, valitse Hero.
Klasarisuositukset karanteeniin (ja yksi jokeri):
Liikkuu painavasti eri tunnetiloissa yhdellä soittimella (piano) 2 minuutin ja 35 sekunnin ajan. Jos on vain sen verran aikaa, suosittelen käyttämään sen tämän kappaleen kuunteluun.
Dmitri Shostakovits: Jousikvartetto no. 4, op. 83 D-duuri (1949)
En välittänyt pitää listaa nykyklasarissa, joten tässä lempijousikvartettoni IKINÄ. Ensimmäisessä osassa on selviä heavy metalin ensiaskelia, paholaisen viulut vinkuvat kuin kimalaiset ikkunaruutua vasten. Toisen osan tunne velloo sydäntä särkevänä rintalastan alla. Ihan kuin melodioilla olisi sanat.
Anna Meredith: ANNO Four Seasons by Anna Meredith & Antonio Vivaldi (2018)
Aivan järkyttävän kaunista musiikkia. Taju lähtee! Ihan kuin olisi lentokoneessa kuulokkeet korvissa samalla kun tuijottelee pilviä. Niin ilmavaa.
Liisa Hirsch: Mechanics of Flying (2016)
Lattialle makaamaan ja tämä soimaan. Ihan oikeasti kuulostaa lentokoneelta.
Hienovarainen ja intuitiivinen. Menee koko ajan eteenpäin, vaikka on staattinen – ja vasta tämän kirjoitettuani älysin, että kappaleen nimihän on tosiaan MENO. Rauhoittava riitasointisuudessaankin. Seppälän musameininkejä kannattaa pitää muutenkin silmällä. Minä ainakin pidän.
Backstreet Boys: I Want It That Way (1999)
Miten joku biisi voi olla näin TÄYDELLINEN? Älkäämme unohtako sitä! Bändin tekemä korona-ajan etäversio YouTubessa on hellyyttävä. Ja: tarkoittaako “I want it that way” että haluan sen sillä tavalla vai että haluan sen tuohon/tähän suuntaan? Itse olen aina ollut jälkimmäisessä leirissä, mutta ilmeisesti olen ollut siellä yksin.
Lisäksi:
Pekka Kuusisto oli laatinut loistavan soittolistan Harrison Parrotin sivuille.
Nykyklasaria korviinne saatte lisää toimittamani Klasari2080-ohjelman soittolistalta Spotifysta. Sieltä löytyy myös Klassinen Joulu -soittolista, jossa on jouluisia tunnelmia vain viitteellisesti, joten sen ei tarvitse pelätä vesittävän kesätunnelmia kokonaan.
Ja sanottakoon, että kaikki Klasari2080-jaksot ovat kuunneltavissa Radio Helsingin sivuilla! Niin ikään Aika klassista -jaksot löytyvät kokonaisuudessaan Yle Areenasta.