Olen seurannut The Real Housewives of Beverly Hills -sarjaa kohta vuosikymmenen. Se on tosi-tv-sarja, jossa Beverly Hillsin rikkaat naiset kiljuvat illallisilla, riitelevät, shoppailevat, ovat kohtuuttomia, sopivat riitansa, juovat liikaa ja panostavat huomattavasti ulkonäköönsä. He ovat myös hauskoja, huomaavaisia, inhimillisiä ja monet vanhempia.
Kaikki alkoi varmaankin Ruotsin miljonääriäideistä ja Maria Montazamista. Joitain on voinut hävettää puolestani, että katson näitä sarjoja, mutta itseäni ei koskaan.
Yleensä katson Kylen, Lisa Rinnan, Teddin ja Erikan touhuja vähän kuin katsoisin luontodokumenttia: aivan, tuollaistakin on olemassa. En paheksu – paitsi että viimeisimmällä Beverly Hills -kaudella olen todellakin ollut Team Brandi ja Denise Richardsista ei olisi mitenkään voinut uskoa sellaista vicious bitchiä!!!
Olen sarjan myötä nimittäin käynyt Mistä Tunnistat Manipulaattorin -kurssin pitkän oppimäärän. Se menee näin: Manipulaattori puhuu jostain pahaa selän takana tai valehtelee omista tekemisistään suojellakseen imagoaan. Hän jää kiinni pahanteosta ja alkaa peitellä jälkiään – yleensä valehtelemalla lisää. Manipulaattori kieltää kaiken, uhriutuu itkien ja hokee, että muu porukka hyökkää hänen kimppuunsa. Lopulta Manipulaattori saa muut uskomaan, että he ovat oikeastaan olleet todella huonoja ystäviä.
Ajan mittaan muut naiset saavat lisää informaatiota Manipulaattorin toiminnasta ja vaativat tätä tilille edelleen. Silloin Manipulaattori kuittaa asian yliolkaisesti sanomalla: ”Minä olisin jo niin valmis jättämään tämän asian taakseni, mutta nämä muut haluavat vain jauhaa asiasta. Let it go.” Hän saattaa poistua dramaattisesti illallispöydästä ja julkaisee autossa halveerauksia muusta porukasta Twitteriin.
Tämän kaiken minulle ovat opettaneet Lisa Vanderpump, Camille Grammer, Denise Richards – ja Donald Trump.
Kerran pakotin ystäväni katsomaan – olen sillä tavalla kiva ystävä – yhden jakson Beverly Hillsin täydellisiä naisia. Jakson jälkeen hän sanoi ymmärtävänsä minua, että on hyvä sarja. MITÄ MINÄ SANOIN! Kerroin tästä toiselle ystävälleni, joka kysyi, kuinka paljon olin juottanut viiniä jakson katsoneelle ystävälleni. Rehellisyyden nimissä puoli pulloa.
Kun uudet tuotantokaudet The Real Housewives of Beverly Hillsistä alkoivat syksyllä pyöriä, minua ei ensin kiinnostanut yhtään. Pelästyin, että onko minusta todella tullut tylsimys. En muka jaksanut kiinnostua rikkaiden keski-ikäisten naisten kissatappeluista. Mutta ei hätää: kyllä jaksan.
En tiedä mistä se johtuu, mutta monesti jaksoja katsottuani minun tekee mieli lähteä lenkille. Ehkä se johtuu kissatappeluiden aiheuttamasta krapulasta, joka tulee hikoilla pois.
En tiedä myöskään, mihin aivojen osa-alueelle tämä tosi-tv-osasto sijoittuu. Haluaisin myös olla älyllistämästä koko asiaa.
Sen vain sanon, että kun lakkaa varpaankyntensä punaisiksi, tuntuu kuin olisi yrittänyt elämässään edes jotain.